Vaikka lauttamatkalla Virstusta Muhun saarelle ehdinkin löytää pienen matkailijakartan Kuressaaresta, niin silti tietä majapaikan suuntaan oli kysyttävä. Kaupungin kadut olivat lähes tyhjiä; eikä neuvojaa ihan heti tullut vastaan. Taksejakin näin kokonaista kaksi matkalla linja-autoasemalta majapaikkaan. Tuntuu kuin kaupunki olisi vetäytynyt talviunille.
Tällä kertaa sänky löytyi Saaremaa yliopistokeskuksen tiloista. Kauniin vihreä puuhuvila mahdollistaa muutaman yöpyjän majoittamisen kerrallaan. Viehättävässä puurakennuksessa ei tällä kertaa lisäkseni ollut muita majoittujia, joten varmasti jokainen puun narahdus kuuluu selkeästi.
Iltapalaa varten sain ystävällisen vinkin lähes tien vastakkaisella puolella olevasta ravitsemusliikkeestä, John Bull Pubista. Ilman vinkkiä olisin ollut täysin vakuuttunut, että paikka on suljettu talveksi, niin vähän valoa ikkunoista tuli kadulle. Onneksi kuitenkin poikkesin sisään, sillä sisustus on varsin jännittävä; seinällä on täysikokoinen moottoripyörä ja takassa loimuaa tuli ratisten.
Myöhemmin illalla 'Tapion matkassa Kuressaareen' -matkaopasta selatessani huomasin, että iltaruokailuni paikka on 1800-luvulla valmistunut ja alunperin rakennus oli toiminut kylpylävieraiden lukusalina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti