Menolippu Berliiniin

Ensi kevään reissujen suunnittelu alkaa jo olla vauhdissa. Syksyllä tein jo ensimmäisen siirron reissujen shakkilaudalla ja ostin lentolipun Berliiniin.

Majoituskin on jo varattu; nyt pitäisi miettiä mitä matkan aikana olisi kiva tehdä ja nähdä. Ja erityisesti, kuinka tulla takaisin kotiin. Mielenkiintoisia vaihtoehtoja on joitakin; bussi, juna tai lentokone. Laivamatkustaminen vaatisi siirtymistä Travemünden tai Gdanskin suuntaan.

Tällä hetkellä houkuttelevin vaihtoehto näyttää bussimatkalta Berliini-Varsova-Tallinna ja lopputiristys lautalla Helsinkiin. Sopivan reittiyhteyden yhdistelmällä Varsovassa ehtisi viettää lähes kokonaisen päivän ja Tallinnasta matka jatkuisi aamupäivän lauttayhteydellä.

Kielen osaltakin reissu vaatii ennakovalmistautumista, sillä vuosikymmeniä sitten harjoiteltu kouluranska tuskin on suureksi avuksi tällä retkellä. Muutamia fraaseja saksaksi on ainakin opiskelulistalla, samoin numerot ja ehkä jopa tien kysymistä varten käännökset oikeaan ja vasempaan. Toivottavasti opiskelu tuottaa jonkinmoista tulosta ennen matkan alkua.

Mutkat suoriksi ja Taistelu Itämerestä Vellamossa

Iltapäivän retkeni suuntautui Kotkaan ja merikeskus Vellamoon. Vellamon rakennus on arkkitehtuurillisesti hauska päivänvalossa ja näin talvella, kun hämärä laskeutuu jo varhain, niin rakennus tuntuu saavan aivan uusia ulottuvuuksia valaistuksen ja värien ansiosta.

Vellamo jakaantuu useampaan museoon, Kymenlaakson museossa on juuri avattu Mutkat suoriksi näyttely, jossa on esillä Rantien rakentamisen historiaa. Esineistö ja tarina ovat varsin mielenkiintoisia. Hauskana yksityiskohtana museossa on virtuaalinen ihmeseinä.

Toinen Vellamossa olevista museoista on Suomen merimuseo. Vaihtuvista näyttelyistä aivan huikean hieno on Itämeren taistelu. Tämä näyttely on sekoitus uutta ja vanhaa.

Esineistö sinisessä huoneessa on arkeologisia löytöjä merenpohjasta ja punaisessa huoneessa on taas aikansa valtaapitäneiden kuvia ja tarinoita. Museossa vieraileva saa mukaansa tabletin, johon ladataan itselle sopiva selostuskieli, ja kielivalikoima on runsas. Näyttelyssä on esineiden lähelle sijoitettuja pieniä "älytauluja", joista tabletilla voi imaista lisäinfoa luettavaksi olipa sitten kyseessä erilaisia tykin ammuksia, henkilöiden tarinoita tai vaikka laivan laatikoita ja köysiä.

Tabletista on taatusti iloa niin nuoremmille kävijöille kuin niillekin, jotka eivät välitä kumartua pieniä perinteisiä esineselostuksia lukemaan. Onpa näyttelyssä älytauluihin upotettu jopa videoita tabletilla katsottavaksi. Tämä vaihtuva näyttely on avoinna vielä maaliskuulle 2016 asti.

Tämän päiväisellä retkellä Vellamosta löytyi myös merenkulkuun liittyvä näyttely; matkustamisesta eri vuosikymmenillä ja myös merivartioston toiminnasta. Sisältöä; nähtävää ja sulateltavaa näistä kaikista näyttelyistä olisi useammaksi päiväksi.

Runebergin kotimuseossa Porvoossa

Porvoo on aina yhtä idyllinen ja olikin hauskaa löytää uus-vanha käyntikohde, Runbergin kotimuseo keskellä Porvoota. Runebergin museo on Suomen vanhin kotimuseo, mutta itselleni kyseessä oli aivan ensikertainen vierailu.

Ketunnahkakammari

Keltainen talo puutalokorttelissa kätkee mielenkiintoisia elämän käänteitä ja tarinoita. Tarinoita voi lukea kierroksen ajaksi mukaan annetusta museoesitteestä.

Talon ketunnahkakammarissa J L Runebergin kerrotaan ottaneen vastaan vieraitaan.



Fredrika Runebergilla oli talossa oma huoneensa ketunnahkakammarin läheisyydessä.

Taloa kierrellessä ei voi olla huomaamatta huonekalujen, erityisesti vuoteiden siroutta ja pientä kokoa. Kaunis puusepäntyö sisustuksessa on vahvasti esillä jokaisessa huoneessa.

Museo on suosittu, minulle kerrottiin, että museoon tehdään jopa 20 000 vierailua vuosittain.

Ja museolla on erilaisia kausiopastuksia eri vuodenaikoina, mm. jouluna ja Runebergin syntymäpäivän tienoilla.

Nukkekoteja Aboa Vetus & Ars Nova museossa

Pistäydyin pitkästä aikaa Turussa. Menomatkalla junassa pähkäilin, että ehtisinkö käydä jossakin museossa ennen iltapäivän ohjelmaa Turun yliopistolla. Onneksi Turussa moni nähtävyys on aivan kävelymatkan päässä ja minulle vielä käymätön Aboa Vetus & Ars Nova löytyy Aurajoen varresta, josta olisi muutaman minuutin kävelymatka iltapäivän seuraavaan kohteeseen.

Kierros jäi aavistuksen verran lyhyeksi, mutta ehdin kuitenkin tutustua Lontoon Victoria ja Albert Museosta vierailulla olevaan Nukkekoti-näyttelyyn. Oli häkellyttävän hienoa huomata, miten nukkekodit eri vuosikymmeniltä kertovat aikansa trendeistä ja muutoksentuulista. Niin vaatemuoti kuin tavaroiden tyyli noudattelee aikaansa.

Välikadulta

Ja nuorempia vierailijoita varten museon yhteen kulmaukseen on rakennettu myös leikkipaikka pienine astiastoineen ja huonekaluineen. Nukkekodit näyttäisivät olevan vierailulla Turussa aina huhtikuulle asti.

Nukkekotien jälkeen ehdin aivan pikaisesti kurkistaa myös alakertaan, jossa on perusnäyttelynä kaivauksia Luostarikorttelin alueelta, vanhasta Turusta. Maanalaista korttelia kiertäessä pääsee tutustumaan kyseisen kerroksen ja aikakauden tapahtumiin varsin hauskojen taulujen avustuksella.

Myös täällä, arkeologisten kaivausten viereen on rakennettu niin leikki- kuin lukunurkkauskin.  Aboa Vetus & Ars Nova museosta lähtiessäni oikaisin Välikaudun läpi kohti Tuomiokirkkoa ja Turun yliopistoa. Tunnelmallinen, mukulakivinen katu jatkoi mukavasti keskiaikaista elämystä vielä hetkisen.