Yritin noin viikko sitten tiistaina päästä katsomaan Helsinki Noir -näyttelyä, mutta se jäi vain yritykseksi, sillä museon ovet olivat säpissä. Onneksi uusi yritys tällä viikolla onnistui paremmin; keskiviikkona pääsin tutustumaan näyttelyyn.
Kolmeen museon eri kerrokseen sijoittuva tarina on kiehtova. Museolipun tai -tarran lisäksi näyttelyyn tutustuja saa mukaansa vihkosen, jossa on kolmella kielellä mysteeriä taustoittava tarina. Vihkonen kannattaa lukaista, tai ainakin vilkuilla ensimmäisiä sivuja ennen kuin neljännessä kerroksessa aloittaa näyttelyyn tutustumisen kulkemalla raskaiden verhojen taakse, josta matka alkaa.
Näyttelyyn kootut taulut ja veistokset kuin myös muut esineet johdattavat vieraan sotien väliselle aikakaudelle, noin 1920 tai 1930-luvulle. Tai ehkä aikakauden käsite on vain oma tulkintani näkemistäni tauluista ja rekvisiitasta. Joka tapauksessa kierroksen jälkeen on olo kuin olisi käynyt vähintäänkin elokuvissa, niin elämyksellinen näyttely on.
Jälleen kerran museo yllättää, mysteerinäyttelyn viimeinen huone on taidokkaati piilotettu, niin että se osalta kävijöistä saattaa jäädä huomaamatta.
Dekkareista ja taiteesta kiinnostuneelle todella mielenkiintoinen näyttely tutustuttavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti