Kotia kohti

Onpa matka minkä pituinen tahansa, niin paluumatkan alkaessa tuntuu, että paljon jäi katsottavaa seuraavaan kertaan, mutta on kuitenkin jo korkea aika palata kotiin.

Tästä matkasta jäi paljon hyviä kokemuksia. Majapaikaksi valittu hotelli osoittautui niin sijainniltaan kuin hinnaltaakin hyväksi valinnaksi. Palvelualtis henkilökunta ja maittava buffetaamiainen antoivat hyvän perustan onnistuneelle minilomalle.

Nähtävää ja koettavaa mahtui reissuun enemmän kuin arvelinkaan. Erityisen hieno oli risteily Oslovuonolla sekä monipuoliset museot.

Historisk Museum

Mielenkiintoisia nämä oslolaiset museot. Hinnaltaan tavattoman edullisia, myös Historisk Museumin sisäänpääsyyn riitti 50 kruunua.

Ajatuksenani oli tutkailla esineitä Norjan menneisyydestä. Esineet löytyivät pohjakerroksesta, ja varsinkin viikinkien ajasta kertovaan museon osaan oli satsattu. Sen sijaan, että esineet olisivat olleet pelkästään vitriineissä, oli niiden ympärille rakennettu havainnollistavia hahmoja ja rakennuksia. Oiva tapa tehdä historiasta mielenkiintoista.

Varsinaisen bonuksen löysin ylemmistä kerroksista.  Aivan ylimmässä kerroksessa oli pukuloistoa Itä-Aasiasta, samuraiden asuista alkaen. Todella vaikuttavia kokonaisuuksia.

Kerrosta alemmaksi oli sijoitettu Intian historiasta kertova osuus. Lisäksi museosta löytyi esineistöä Egyptin hautalöydöistä, Väli-Amerikasta, saamelaisalueilta. Egyptiläiset muumioit ja sarkofagit, kun niitä oli esillä muutama, herättivät huomaamaan kuinka yksilöllisiä ja erilaisia kaikki löydökset ovat.

Käynti museossa oli yhdellä kertaa pistäytyminen monissa maisemissa, ajoissa ja kulttuureissa.

Hiljaista lumisadetta

Sunnuntai valkeni hiljaisella lumisateella Oslossa. Aamun ohjelmassa oli Oslon vanhan keskustan kierros; Akershusin linnoitusalue. Tämä alue lienee ollut Oslon alkupiste noin tuhat vuotta sitten.

Linnoitusalue tuo mieleen niin Suomenlinnan jykevine kivimuureineen kuin Lappeenrannan linnoituksenkin. Harmillista,että sunnuntaiaamuna kaikki museot aukaisevat ovensa vasta  yhdentoista tietämillä, joten aamuvirkkujen on tyytyminen reippaaseen ulkoiluun.

Alueella on runsaasti museoita, kuten vastarintamuseo (Norges Hjemmefrontmuseum) ja Akershusin linna, joten jos aikaa olisi enemmän, vierähtäisi varmaan koko päivä linnoitusta kiertäessä.

Nasjonalgalleriet

Kansallisgalleria on Univeritetsgatenilla ja lähes hotellini vieressä. Kylmähkön venekyydin jälkeen hotellilla lämmiteltyäni ehdin vielä hyvin hetkeksi katsomaan gallerian aarteita.

Lipunmyyjät pahoittelivat kovin, että museo suljetaan jo vajaan tunnin kuluttua, mutta koska tavoitteenani oli nähdä Harald Sohlbergin Talviyö Rondanessa, Peder Balkenin Stetindinvuori sumussa ja Eduard Munchin töitä, niin arvelin, ettei niukka aika haittaisi. Ja varsinkaan, kun sisäänpääsylipun hinta oli vain 50 kruunua.

Itse museossa olisi ollut nähtävää useammaksikin tunniksi. Talviyö Rondanessa oli paljon suurempi kuin odotin, vastaavasti olin kuvitellut Stetindin vuoren isommaksi kuin mitä se luonnossa olikaan. Munchin teoksia museossa oli kokonainen huoneellinen. Tauluista useat olivat aivan eri tyylistä kuin kuuluisa Huuto.

Oman tavoitteeni ylitin roimasti, sillä ehdin ihmettelemään myös Monet'n, Manet'n, van Goghin ja Picassonkin töitä.

Risteily Oslovuonolla

Hotellilta löytyi esite, jossa kerrottiin, että Oslovuonolle pääsee risteilemään. Oli aivan pakko tarttua mahdollisuuteen.

Lähdin etsimään raatihuonetta, jonka kulmilta saisi lipun iltapäivän risteilylle. Matkalla Raatihuoneelle poikkesin kuninkaanlinnan kautta.

Jännittävä kaupunki tämä Oslo. Matkalla kuninkaanlinnalle, joka on siis pääkadun toisessa päässä, aivan kaupungin keskustassa, vastaan tuli useampiakin oslolaisia hiihtotamineissa, sukset kainalossaan. Jossain lähettyvillä lienee siis latuja?

Kuninkaanlinnan piha on hieman muuta kaupunkia korkeammalla, joten sieltä saa yleiskuvaa paikkakunnasta. Aivan linnan juurella on niin yliopiston rakennuksia, historiallinen museo kuin Kansallisteatterikin. Teatterin kulmalta olikin vain muutama askel satamaan ja Raatihuoneelle.

Risteilylipun saatuani poikkesin vanhalle telakka-alueelle, jota on viime vuosina muutettu ostos- ja ravintolakeskukseksi. Alueella on myös asuntoja. Erikoista oli aivan satama-altaan vierellä olevat ravintolat, joilla oli terassit vielä avoinna. Mereltä kävi hyytävä tuuli, mutta terasseilla istuskeli asiakkaita. Selitys tarkenemiselle löytyi, kun pääsin aivan terassialueen lähettyville, huomasin, että terasseja lämmitettiin lampuin ja ne oli myös osin lasitettuja. Itse asiassa terassin ohi kävellessäkin oli paljon lämpimämpää kuin muualla entisen telakan alueella.

Oman lounaani löysin Kaffebrenneriet-nimisestä paikasta, jossa salaattiannos oli parahultainen ja höyryävä tee tarjoiltiin lähes liemilautasenkokoisesta, korvattomasta teekupista. Viihtyisä kahvila oli
kaiken aikaa lähes täynnä.

Risteilemään lähtö ei ollut ehdottomasti päivän lämpimin idea, mutta en ollut yksin veneen kyydissä, vaan kanssa matkustajia oli runsaat parikymmentä.

Laiva kierteli Oslon nähtävyyksiä kuten linnoituksia ja oopperatalon. Kun kahden tunnin risteilystä oli puolet takana, luovutin ja hain fleecepeiton lämmikkeeksi, sillä vaikka laiva oli katettu, niin ihmeteltävän viileä tuli paikoillaan istuessa.

Kierros oli kaikinpuolin kokemisen arvoinen, sillä kesämökkikulttuuri näyttää kovin erilaiselta kuin

esimerkiksi Suomessa tai Ruotsissa. Kierroksen aikana sai myös hauskan infopläjäyksen paikallisesta rakennustavoista ja -määräyksistä.

Rantaan tultaessa ei fleecepeittokaan enää juuri lämmittänyt vaan oli päästävä oikeasti lämpimiin sisätiloihin. Onneksi hotellille ei matka ollut pitkä.

Gardemoenista Osloon

Norjassa on oikea talvi ja lunta!

Gardemoenista Osloon siirtyminen oli rivakkaa, junia kulkee noin 10 minuutin välein ja matka-aika puolisen tuntia.

Täällä on hauska huomata sama ilmiö kuin Suomessa, ihmiset eivät tunne omaa kotikaupunkiaan. Kun tietä kysyy matkalle, joka on muutama sata metriä, niin jopa avuliaat vartijat kaivoivat esiin mini ipadistaan karttasovellusta. Paljon nopeammin päästiin kuitenkin yhteisymmärrykseen oikeasta suunnasta, kun kaivoin esiin kivikautisen, paperisen kartan.

Hotelli löytyi parin kiven heiton päästä Kansallisteatterin pysäkin takaa. Sijainti on oiva, kaikki tärkeimmät nähtävyydet ovat tavoitettavissa kävellen.

Lähtöportilla

Ajattelin, että kaksi tuntia lentokentällä ennen lähtöä olisi riittävä aika ehtiä pitkästyä odottamiseen. Toisin kävi.

Jo lähtöaulassa oli käsittämätön jono, eikä vielä ole edes kuumin hiihtolomakausi alkanut. Kuinkahan monta tuntia silloin tarvitaan pelkkiin rutiineihin.

Onneksi aikaa jäi kuitenkin nauttia kahvia, rauhoittua ajatukseen uudesta kohteesta ja katsella ohi kulkevia matkaanlähtijöitä. Urheilijoilla on endorfiini kovan treenin jälkeen tuomassa hyvää fiilistä. Reissaajalla on varmasti oma vastaava, jonka voi kokea lentokentillä, satamissa ja rautatieasemilla; huumaava vapauden tunne alkavan seikkailun kynnyksellä.

Viime hetken valmisteluja

Muutama tunti lähtöön.

Ennusteiden mukaan sää Oslossa on viikonloppuna todella kohtuullista. Hieman lauantaina lumisadetta, muutama aste pakkasta. Ja sunnuntaina jopa puolittain aurinkoista.

Voisiko parempaa säätä kaupunkilomalle odottaakaan. Ja kokonainen miniloma kaikkinensa vielä edessä. 

Kynttilän valossa pakkaamista

Ensimmäistä kertaa pakkailen ja etsin reissukamoja kynttilän valossa. Ja kaiken lisäksi kotona, enkä maailman äärissä.

Tämä ainakin opettaa, että viime tippaan ei voi jättää mitään mihin tarvitsisi sähköä, kuten pyykinpesua. Nyt olisikin hyvät neuvot arvokkaita; vaatekaapissahan ei kuitenkaan ole koskaan mitään sopivaa tai mieleistä vaatekappaletta, mutta että etsiä niitä vielä tuikkivassa valossa. Ehkäpä perillä on sitten hilpeää ja hauskaa kun (toivottavasti) on enemmän valoa ja näkee mitä on tullut pakanneeksi mukaan.

Nähtävää Oslossa

Uuden reissun parhaita hetkiä on istua kotona, ennen reissua, nojatuolissa. Käden ulottuvilla pino matkaoppaita ja karttoja. Ja rakentaa utopistisen pitkä lista nähtävyyksistä, kahviloista ja paikoista, jotka on nähtävä ja koettava ennen paluuta.

Oslossa olisi siis nähtävä ainakin kuninkaanlinnan, Karl Johans gate, Kansallisgalleria ja historiallinen museo. Lisäksi olisi hauskaa löytää viihtyisiä kahviloita ja ruokapaikkoja.

Onneksi reissussa harvoin asiat menee niin kuin etukäteen suunnittelee. Useimmiten aivan sattumalta löytää kaikken mieleenpainuvimmat asiat ja kokemukset. Mutta, jos nähtävyyslistaa ei ole ehtinyt ennakkoon tehdä, niin tuntuu kuin osa matkasta olisi jäänyt tekemättä ja kokematta.

Viikinkien reissut

Kaupunkikirjat-sarjan Norja-matkaoppaassa on mielenkiintoinen tiivistelmä ja kartta viikinkien retkistä. Karttaa tutkiessa jäin pohtimaan löytyisikö tv-dokumenttia aiheesta. Matkat niin Pohjois-Amerikkaan kuin Mustallemerelle aikakauden varusteilla ovat varmasti olleet elämää suurempia kokemuksia.

Toisaalta, jos itse voisi tehdä samat matkat ja pääsisi viikinkien jalanjäljille, katsomaan mitä reittien varrelta tänään löytyy, olisi se varmasti huikaiseva reissu myös.

Seuraavaksi Osloon

Tällä kertaa reissu suuntautuukin EU-alueen ulkopuolelle. Lentolippu Osloon ja majoitus on varattu.

On hauska huomata, miten nyt lehdistä ja verkosta aivan kuin vahingossa imuroi kaikki uutiset ja kirjoitukset, jotka liittyvät Norjaan tai Osloon. Helsingin Sanomat julkaisi 28.12. kirjoituksen Norjan talouskasvun pilarista, öljystä ja siihen liittyvistä ihmiskohtaloista.Tämän päivän lehdessä oli taas juttu työpaikoista ja suomalaisten yritysten kiinnostuksesta Norjan markkinoihin.

Nyt on runsas pari viikkoa aikaa perehtyä kiinnostaviin nähtävyyksiin ja liikenneyhteyksiin ennen reissua.

Uuden löytäminen ja kokeminen on aina yhtä inspiroivaa.