Lueskelin viime viikolla Lomalinjan uutiskirjettä ja innostuin ilmoittautumaan Kuuba-iltaan, jossa Folke West olisi kertomassa Kuubasta. En ole koskaan käynyt karibialla, Kuubasta puhumattakaan, joten nyt on mahdollisuus kuulla ja oppia uutta. Odotukset illalle ovat siis korkealla.
Folke Westin hauska kuvakimara Kuubasta ja eläväiset tarinat maan historiasta ja nykypäivästä veivät Balderin salissa istuneen kuulijan vauhdilla uusiin tunnelmiin. Erityisesti vanhat autot olivat värikylläisissä kuvissa aivan uskomattoman hienoja. Westin mukaan yleinen kulkuneuvo on myös hevosen vetämät rattaat. Kaiken kaikkiaan illan aikana kuullut kertomukset maasta ja erilaisista sattumuksista olivat kuin leiritulilla kerrottuja, mieleenpainuvia elämyksiä.
Westin esittämän kuvakimaran johdattamana ajatukset lähtivät kuin siivillä vuosien takaiseen matkakohteeseen, Egyptiin, Niilin varrelle. Tuolloin, maahan tullessa, näytti että aaseja ja hevosia käytettiin kuormajuhtina. Ja niitä oli runsaasti. Kuinka nopeasti sitä tottuikaan uuteen maisemaan. Muutaman päivän kuluttua kaupunkikuvasta ei erottanut mitään poikkeavaa; kaikki kulkupelit olivat silmissäni arkipäivää.
Jäin miettimään mahtaisinko, jos joskus pääsisin matkaan Kuubaan tai ylipäätään Karibialle, solahtaa arkeen ja maisemaan yhtä sujuvasti. Vai jäisinkö turistin rooliin vangiksi, hieman ulkopuoliseksi, ihmettelemään ja tutkailemaan omasta arjestani eroavia asioita.
Matkakuume joka tapauksessa tuntui taas nousevan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti